SUOMI TUHAT LUVULLA - jarmo10.org

1 SUOMI TUHAT LUVULLASis lt :sivu 2 Vanhat saagat kertovatsivu 4 Vanha Suomenmaasivu 6 Kartatsivu 8 Vanhan Suomen kuninkaallinen dynastia 160 jKrsivu 13 Kvenlandin perilliset ja IV kuningas Kari Fornjotrsivu 14 Suomen L es saari ja sen seireenitsivu 19 Suomen kuninkaan l ni Ruijassa vuosi jKrsivu 30 Norjan perustaja Suomen kuningas Norr Thorrinpoika Fornjotrsivu 35 H logalandin kuninkaan l nin perustaja kuningas Godwulfsivu 40 Suomen kuningassuvun alkujuuretsivu 43 Vanaja (H lmgord) It meren Suomessasivu 46 It meren Suomisivu 48 Suomen kuningas Robert Skirtanssonsivu 50 Suomen suurruhtinas Rurik Halfdansson vuosi 859 jKrsivu 55 Birka suomalaisten ja viikinkien kauppapaikkasivu 58 Aldeigjuborg Laatokan tulliasemasivu 69 SUOMI Ruotsisivu 76 Suomalainen Pohjois-Ruotsisivu 84 Upsalan Svithiod Ruotsinmaan tukikohta ja ensimm iset kuninkaatsivu 93 Viron kansasivu 99 Viikinkien ruhtinaskunta ja kauppareitit, kartta jouko pesonenSIVU 2 VANHAT SAAGAT KERTOVATV anhat saagat kertovat ikiaikaisista tapahtumista, kuten kvenland SUOMEN LEIJONAKANSASTA ja heid n viikinkikuninkaista.

2 T m kaikki on kuitenkin ollutta ja mennytt !Kuninkaat Skandinaviassa olivat ajanlaskumme alkupuolella ja sen j lkeenkin yll tt en samaa kaukaista aatelistoa, joiden jatkumoa voi seurata vaikka Abrahamiin saakka! Historiallisia kertomuksia on joskus keskiajalla kirjattu alkuper isten suullisten kertomusten mukaan. Er s saagojen tallentaja oli vaikkapa Islantilainen pappismies Snorri Sturluson, enemp heit t ss luetteloimatta. Vanhimmat Suomen kuningassuvun tiedot goottien yhteydess sanotaan h vinneen roomalaisten polttaman kirkon saagojen kertomuksia on johdateltu naurettavaksi h lynp lyksi oman edun nimiss mytologian piikkiin. Tietysti pelkk merkitykset nt p ly ne t n p iv n jo ovatkin.

3 Kuten esimerkiksi suomalaisten joutuminen vuoden 1250 jKr aikana varsinaisten p lytt jien Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen. Kuka sellaista h lynp ly muistaisi en ? Meid n suomalaisten omat kuninkaamme, sellaisia meill on ollut, heid n perillisens kiinnostuivat valitettavasti enempi Norjan, kuin Suomen ihanuudesta. Joita p m ri n on j lkeenp in vaikea edes arvailla. Kaikki suuret ja jalot alkuper iset suunnitelmat saattoivat muuttua aivan toiseksi sukupolvien vaihtuessa. Ven j n sekakansan lis ntyminen saattoi olla yksi syy ja pelko ymp rist n t m alkuper inen leijonakansan maa , oli Skandinaviassa suurempi kuin mik n maa siihen aikaan. Jos vaikka verrataan stra Arokseen, eli vanhan Upsalan Turkkilaisen kuninkaan l niin.

4 Maamme Juudan leijona-symboli on kulkenut aikojen alusta suomalais-ugrilaisten sukukuntien mukana. Se on my s muiden Skandinavian maiden symboli, kuin my s saarivaltakuntien. On merkille pantavaa vanhojen goottikuninkaidenkin vaakunoissa esiintyv 3 Sanotaan, ett meid n suomalaisten perusominaisuus on mietiskelev ja usein my s lyk s. Kansalaisillamme on helposti kansainv lisi yhteyksi . Meill sanotaan olevan paljon yhteist kaukaisten heimo veljiemme kanssa vaikkapa Sveitsin pohjoisosissa. Vanhojen kuninkaiden olemassaolo ja muut historian tiedot p lytettiin maastamme. T m lienee tapahtunut Ruotsin kuninkaiden vallank yt n ideana toisella vuosituhannella, jatkuen kuudensadan hallinta vuoden ajan.

5 Se oli sik li helppoa kun ei ollut tiedotusv lineit oikean tiedon saamiseksi, niin kuin nykyisin. Ihmisill oli vain se tieto mik heille oli lupa sanoa. Muu historia h visi siihen, kun laittoi heille turhien tietojen paperin hallitsijat Suomalaisia johtaessaan, ovat tehneet kaikkensa ottaakseen kunnian kaikesta joka ei v ltt m tt heille kuuluisikaan. Varsinkin kun meid n maallamme on ollut TUHAT vuotta omia kuninkaita, ennen Ruotsinmaan hapuilevaa suomalaisten hallintaa. Samoin taas ven l isten p tt v ist kaiken tuhoamista. Heille sellainen naapuri on siisti, jossa ei ole kuin ruoto j ljell . Ruotsinmaalaiset taas yrittiv t olla hyv ntekij it tai jotakin sinne p in. Kuten muinaisen uutuuden Kristinuskon tuomista meille, jossa ei sin ll n ole mit n pahaa.

6 Mutta, kuitenkin suomalaisilla on ollut i ti oma vankka uskonsa. Jota Suomen omat vanhemmat goottikuninkaat olivat t ydent neet heid n tunnustamansa vanhan, voisiko sanoa heid n aikaisen Ortodoksisen uskon mukaan, vaikka siit ei ole tehty suurta numeroa, eik ehk levitetty kokop iv ty n . Kouluissa kerrottiin ennalta sovittuja totuuksia, ehk n in viel t n kin p iv n , eli ik n kuin Suomen historia alkaisi mets kansasta, siit alkaen kun vuonna 1250 Ruotsinmaa nousi t ll vahvaksi. P sty n valtaan Ruotsinmaan hallitsijat toivat runsaasti Ruotsalaisia Suomeen sen mets kansalaisia muka opettamaan k sit iss ja maanviljelyksess . No ihan hyv ! Suomeen muuttaneilla opettajilla oli kyll ruotsalaisper iset nimet, mutta usein he olivat aikojen takaa alkuper isi ruotsinkieliseksi muuttuneita Suomalaisia.

7 Jos todistella t ytyy, nykyisen Suomen l nsipuolella Torniossa ja Piitimen kirkonkyliss on voitu ajoittaa vuosien 200 ja 600 jKr v lille ID N SUOMALAISEN ASUTUKSEN esineist jen kulttuurikerrostumia. Siell Kainuun suomalaiset olivat maan alkuper isi asuttajia. Muualla Pohjois-Ruotsissa asutus oli my s osittain harvaan asuttua suomalaisper ist . Sek porotaloudesta el vi Lappalaisia eli 4 VANHA SUOMENMAA Kristuksen syntym n j lkeen vuosituhannen alussa SUOMI oli erilainen kuin nyt kolmannella vuosituhannella. T m maa oli silloin kooltaan paljon suurempi. SUOMALAIS-UGRILAINEN LEIJONAKANSA asutti sit heimoittain ryhmittynein vuosituhansia, id ss aina Ural-vuorten taakse Siperiaan asti.

8 Valtapoliittisten tarpeiden takia n ill vuosituhansilla sit ei en haluta tunnustaa, ett sellaista olisi koskaan ollutkaan. T n n Volgan Suomalaisten kansojen rippeet Ven j n vallan alla ovat n enn isesti olemassa. Tuskin heist monikaan asuu en sukunsa alkuper isell paikkakunnalla. He asuvat vieraissa ven l iskaupungeissa v hemmist in , joihin on sekoitettu monien vieraiden kulttuurien kansalaisuuksia. Tai asuvat tiett mien taipaleiden takana pieniss , mutta valvotuissa kyl yhteis iss , joista nuoret ovat poistuneet. Meill koulussa saatettiin mainita ep m r isesti portittoman palomuurin takana el vist Volgan sukulais-heimoista. Nykyisin n m SUOMALAIS-UGRILAISET on melkein h vitetty maan p lt.

9 Kuten: OSTJAKIT, VOGULIT, VODJAKIT, SYRJ NIT, PERMIT, MORDVAT, TSEREMISSIT, MARIT, MERJALAISET, MUROMAT ja muita pienempi sukukuntia. Tseremissien, eli Marien v est st puolet menehtyi jo sotiessaan keisarinvallan aikana heimoruhtinaansa Poldysin johdolla ven l isi vastaan. Tuntuu ett Volgan suomalaiset heimot, heid n perint ns ja omaisuutensa ovat olleet er ille vapaata isell vuosituhannella, ennen kuin Volgalla viikinkien kauppaliikenne varsinaisesti alkoi, joka oli yksi merkitt v vaihe. Silloin suomalaisilla oli jo ollut kauan aikaa omatkin menestyv t kauppayhteydet. Maan sis isen kaupank ynnin lis ksi ne ulottuivat usein mm. Keski-Eurooppaan ja Baltian on joskus ollut melko vankka ja hyvin varusteltu kuninkaan l nityksess.

10 Sosiaalinen organisaatio k sitti, ei pelk st n FORNJOTR kuninkaat p miehen n, vaan Volgan SIVU 5suomalasten sukukuntien omat heimoruhtinaat. Yhten inen puolustusorganisaatio kuitenkin n ht v sti puuttui. Suomalaisten k sity taidot olivat korkeatasoisia ammattilaisten k siss . Oli suutareita, r t leit , seppi , kultaseppi , aseseppi , kiert vi seppi kentt ahjoineen ja alasimineen. Korkeatasoisten pienten jokiveneiden ja suurten merialusten rakentajia ym. Joiden ansiosta heill oli hyv toimeentulo. Paljon oli my s vuosisatojen aikana omilta sukupolvilta perittyj , kuten arvokkaita kultakoruja, joita naiset yleens kantoivat. Toisaalta n m n kyv t rikkaudet johtivat lopulta ainakin ns.