Suun.hiivasieni-infektiot H - hammasteknikko.fi

1 1 :. k riHLT,. tevyysHiivasienet, jotka kuuluvat p osalla ihmisist suun normaaliflooraan, aiheuttavat olosuhteiden salliessa pinnallisia limakalvon tulehduksia. Muutokset ilme-nev t suun limakalvolla aluksi punoituksena, jonka pinnalla voi esiinty vaaleita, poisraaputettavia peitteit . Ter-veell henkil ll hiivatulehdus paranee ilman l kityst , kun altistavat tekij t poistetaan. Hiivasienitulehdus voi muuttua krooniseksi l kehoidosta huolimatta, t ll in on syyt ep ill systeemisairautta (esim. diabetes). Hiivasienet kuuluvat osana suun normaaliflooraan. Ta-vanomaisilla viljelymenetelmill hiivaa voidaan l yt l hes puolella suomalaisv est st . Terveess suussa suun normaali mikrobikasvusto ja limakalvon hilseily sek syljen ja limakal-vojen synnynn iset ja hankitut puolustusmekanismit pit v t kurissa hiivojen m r (katso Suun limakalvomuutoksia osa 1. 3/2008). Suun hiivasieni-infektio onkin oire paikallisen tai systeemisen puolustusmekanismin h iri st tai muutoksista suun normaalifloorassa.

2 Suussa hiivat kasvavat erityisesti uu-siutumattomilla pinnoilla biofilmin , jota on hampaiden ja proteesien pinnalla oleva plakki. Biofilmien rakenteesta ja toiminnastaSuun biofilmist on esimerkkin hammasplakki joko ham-paiden tai proteesien pinnalla. Ne aiheuttavat sopivissa olo-suhteissa infektioita suun limakalvoilla. Suun tulehdukset liittyv t useimmiten juuri biofilmin eli mikrobiyhdyskunnan muodostumiseen. Biofilmit koostuvat mikrobeista sek niiden tuottamista solunulkoisista aineosasista, jotka suojaavat mikrobeja te-hokkaasti elimist n puolustustekij ilt . Limakerros helpottaa biofilmin mikrobien kiinnittymist eri pintamateriaaleihin, ja se yll pit biofilmin rakennetta. Biofilmit ovat hyvin organi-soituneita sienim isi rakennelmia, jossa huokoisten kanavien kautta vesi ja ravinteet kulkeutuvat mikrobisoluille. Biofilmis-s my s geneettinen materiaali vaihtuu helpommin, ja syntyy mikrobeita, jotka ovat vastustuskykyisempi antibioottihoi-dolle kuin samat vapaina kasvavat mikrobit.

3 Suun limakalvojen hiivasieni-infektion aiheuttaja ja altistavat tekij tCandida albicans on yleisin suun hiivatulehduksen aiheuttaja, joskin muutkin Candida lajit aiheuttavat infektioita. Suun alhainen pH sek kostea ja l mmin ymp rist on suotuisa elinymp rist hiivojen kasvun kannalta. Suussa hiivat levit-t ytyv t pinnoille ep tasaisesti. Ne eiv t kiinnity terveelle li-makalvolle, mutta kasvavat uusiutumattomilla pinnoilla, kuten hampaiden, proteesien ja esimerkiksi kielikorun pinnalla..Biofilmin aiheuttamasta tulehduksesta on hyv n esimerk-kin proteesistomatiitti, jota esiintyy l hes joka kolmannella proteesink ytt j ll . Hiiva kasvaa huokoisessa akryylimuovis-sa, mutta punoittavasta, proteesin kanssa kontaktissa olevasta limakalvosta otetussa viljelyn ytteess on useimmiten niukka kasvusto. Hammasproteesi ker biofilmi , ja sen alla mik-robeilla on otolliset olosuhteet lis nty syljen huuhtelevan vaikutuksen puuttuessa.

4 Potilaan huono suuhygienia lis my s infektioriski . Monet suun limakalvosairaudet, kuten punaj k l n kaltaiset muutokset altistavat suun sieni-infektiolle. Toisaalta n ihin muutoksiin voi liitty hiivainfektio sekund risesti, kun vauri-oitunut limakalvo on herkempi infektoitumaan. My s muiden puolustustekij iden h iri t, alentunut syljeneritys, laajakirjois-ten antibioottien k ytt tai jokin systeeminen syy (diabetes, immuunisupressiivinen l kitys) altistavat hakeutuvat vastaanotolle oireinaan suun kirvely, polt-telu tai pahanhajuinen hengitys. Suurimmalla osalla suun hiivainfektio ei aiheuta mink nlaisia oireita, ja se tuleekin ilmi muun hoidon yhteydess . Suun hiivainfektion ensimm isi kliinisesti n ht vi muutoksia ovat limakalvon punoitus. Tyy-pillisimpi kliinisi oireita ovat proteesin alla oleva punoitus (Kuva 1), kielen keskiviivassa rihmanystyjen atrofia (Kuva 2) ja suupielihaavaumat (Kuva 3). Todenn k isesti anatomisista syist johtuen suulaen ja kielen keskiviivassa n hd n hiiva-sieni-infektion tyypilliset muutokset (Kuvat 4 ja 5).

5 Kuva 1. Proteesistomatiitti. Proteesin alla oleva limakalvo on punoittava. Hoitona proteesin keittopohjaus ja sieniantibiootti. Sama potilas kuin kuvissa 2 ja 3. 1/2010 Kuva 2. Kielen keskiviivassa punoittava alue, josta rihman-ystyjen rihmarakenne h 3. Proteesistomatiittiin liittyv t suupielihaavaumat (Cheilitis angularis), joissa my s ihobakteerin aiheuttama sekund 4. a) Nuorella naisella laajakirjoisen antibioottihoidon j lkeen kielen keskiviivaan ilmestynyt punoittava, atrofinen alue on tyypillinen hiivainfektion ilmenemismuoto (Erytematoottinen kandidoosi). Muuten terveell henkil ll muutos paranee ilman ) Kielen keskiviivan haavauma (Mediaaninen romboidinen glossiitti) osoittautui krooniseksi sieni-infektioksi ja parani sie-niantibiootilla kahdessa viikossa. 1/2010 Suupielihaavaumat ovat oire suun hiivainfektiosta, jolloin my s suussa voidaan todeta infektion kliiniset oireet. Suu-pielihaavaumiin liittyy hiivainfektion lis ksi bakteeri-infek-tio.

6 Suupielihaavaumien syyn voi olla my s B-vitamiinin puute, mutta t ll in ei ole todettavissa suun limakalvoilla hiivainfektion kliinisi oireita. My s ysk nrokon aiheutta-masta, rakkulaisesta suupielihaavasta muutos eroaa kliiniselt mainittujen oireiden lis ksi toinen hiivainfektion muoto on sammas, jossa vaalea kate peitt alla olevaa pu-noittavaa muutosta. Vaalea kate irtoaa raaputtamalla. Pienten lasten sammas johtuu yleens suun normaaliflooran ja immu-niteetin kypsym tt myydest . Aikuisilla se liittyy immunitee-tin h iri n, esimerkiksi sy p potilailla (Kuva 6).Kroonisessa hiivainfektiossa sienirihmat ty ntyv t syvem-m lle epiteeliin, jolloin syntyy haavaumia (Kuva 4b) tai pie-net haavaumat peittyv t leukoplakiamuutoksilla. T llainen leukoplakinen muutos on melko yleinen suupieliss , suun puoleisella limakalvolla (Kuva7). Kroonisen hiivainfektion kaltaisia kliinisi muutoksia ovat mm. lichenoidit ja l kkeiden aiheuttamat muutokset tai jopa suusy p.

7 T m n vuoksi potilas, jolla on kroonista hiivain-fektiota muistuttavat muutokset, on syyt tutkia tarkemmin hammasl k rin tai l k rin toimesta. Kuva 5. Antibioottihoidon j lkeen potilaan (sama kuin kuvassa 4a) suulakeen muodostui punoittava ja kirvelev 6. Pseudomembranoottinen kandidoosi eli sammas keuh-kosy p sairastavalla miehell . Vaaleiden peitteiden alla punoit-tavat alueet. Kuva 7. Hyperplastinen kandodoosi vasemman suupielen ja posken limakalvolla. 1/2010artikkelisarja suun limakalvon muutoksista T m n artikkelisarjan tarkoituksena on jakaa tietoutta hammastekniselle henkil kunnalle kliinisesti t rkeist lima-kalvomuutoksista. Kussakin osassa k sitell n yhteen aihe-piiriin liittyvien limakalvomuutosten m ritelm t, kliiniset kuvat, erotusdiagnostiikkaa, hoidontarveluokitukset ja en-naltaehk isy. N it aihepiirej ovat muun muassa valkoiset limakalvomuutokset, punaiset limakalvomuutokset, suun kasvaimet, haavaumat, kielen sairaudet, infektiosairaudet, suun sieni-infektiot ja irrotettavien hammasproteesien yhteydess esiintyv t limakalvomuutokset.

8 Artikkelisarja muodostaa kokonaisuuden, joka vastaa laajaa suun lima-kalvosairauksien kurssia. Tutkimusty ni keskittyy suun limakalvosairauksiin. Toi-min kouluttajana ja kehittelen uusia oppimisstrategioita suun terveydenhuollon henkil kunnalle, muun muassa verkossa tapahtuvaa kouluttautumista. Tarkempaa tietoa saa yrityksemme sivuilta artikkeleissa kuvasin kielen muutoksia, jotka helposti yhdistet n hiivainfektioon, ja johtaa usein turhiin l kityksiin. Kielen pinnan rihmanystyt muodostavat kar-hean, samettimaisen rakenteen. Sammas muodostaa kielen pinnalla tasaisen vaalean peitteen, joka irtoaa raaputtamalla. My sk n karttakieli ei ole merkki hiivainfektiosta, vaan vaa-leilla alueilla hilseily on ja ennaltaehk isyL kkeiden teho biofilmin mikrobeihin on huono. Mikrobien muodostama biofilmi ei irtoa ilman tehokasta mekaanista puhdistusta, mik riitt toisinaan suun hiivainfektion hoi-doksi. Uusimpien tutkimustulosten perusteella sekabiofilmi-infektioiden hoidossa on t rke t kohdistaa l kitys useaan biofilmin mikrobiin.

9 Siksi mekaanisen puhdistuksen lis ksi suuhuuhtelut aamuin illoin viikon ajan klooriheksidiiniliuok-sella tai harjaus klooriheksidiinigeelill on t rke osa infekti-on hoitoa. Kuivasta suusta k rsiville tulee antaa ohjeet suun kostutusaineiden k yt st , koska hiivainfektio uusii herk sti kuivassa huokoinen rakenne vaatii harjauksen tehostamisen lis ksi proteesien desinfioinnin tai keittopoh-jauksen. Proteesien desinfiointi erityisell desinfiointiaineella (Bonyf) on t rke osa suun hiivainfektion hoitoa. Proteesien keittopohjaus on yleens v ltt m t nt hiivainfektion uusimi-sen est miseksi. My s pohjauksen yhteydess suuhuuhtelut klooriheksidiinliuoksella t ydent v t hoitotulosta. Jos suun infektio ei parane n ill toimenpiteill kahdessa viikossa, potilas on syyt tutkia hammasl k rin toimesta. Normaaliflooran merkitys suun puolustusj rjestelm ss tunnetaan, mutta tutkimusta tehd n nk. probioottien eli hyvien bakteerikantojen (maitohappobakteereiden) te-hosta suun hiivainfektioiden ehk isyss.

10 Tulevaisuus n ytt , onko probiooteista apua suusairauksien ennaltaehk isyss .Suun hiivainfektion ennaltaehk isyss potilas on itse avain asemassa. Huolellinen suu- ja proteesihygienia ovat t rkeit . My s s nn llisten tutkimus- ja hoitov lien merkityst tulee korostaa, koska akryyliproteesi toimii oivallisena biofilmin kasvualustana. Erityisesti huomiota on kiinnitett v ik ihmis-ten suun hoitoon, koska l kehoitojen my t syljen erityksen v heneminen lis riski suun infektiolle. Kirjallisusluettelon saa KOTISIVUILLE! 9/3/09 4:05:27 PM