AURINKOLÄMMÖN ITSERAKENNUSOPAS - kolumbus.fi

1 AURINKOL MM NITSERAKENNUSOPAS1 SIS ON AURINKOL MP ?..5 AURINKOENERGIAN ERI MP J RJESTELMIEN MP VUONNA AURINKOL MP J RJESTELM RAKENTAISIN AURINKOL MP J RJESTELM N ?..8 AURINKOL MM N HY DYNT MINEN SUOMEN - ONKO AURINKOA RIITT V STI ?..9J RKEVI K YTT SOVELLUKSIA - MISS JA MILLOIN ?..10 AURINKOL MM N TUOTTO - PALJONKO KER IMIST TULEE L MP ?..10 AURINKOL MMITYSJ RJESTELM N OSAT JA TOIMINTAPERIAATE12 MITEN AURINKOL MP J RJESTELM TOIMII ?..12 AURINKOKER MITOITUSS NN IMEN MP J RJESTELM N PERUSMITOITUS - L MMIN K YTT AURINKOL MM LL TUOTTAA PERUSL MP ?..17 LVI-OSIEN MP J RJESTELM N MITOITUS JA PUMPPURYHM ..23 AURINKOKER IMEN RAKENTAMINEN JA LIIT NN J .. ITSERAKENNETUSTA AURINKOJ RJESTELM ST .. ALOITTAMINEN JA ESIMERKKEJ K YTT NOTTO- JA on ehtym t n ja puhdas energial hde.

2 Auringons teily sis lt jopa 1kilowattia energiaa neli metri kohden. Kes n auringon paisteessa musta peltikinl mpenee helposti polttavan aurinkol mp riitt isi kunnolla hy dynnett v ksi, ei pelkk musta pelti juuri riit ,vaan tarvitaan aurinkoker in. T st syntyykin v hitellen sitten kokonainenaurinkol mp j rjestelm , jossa aurinkoenergia tulee ulos vaikkapa l mpim nsuihkuveden mp j rjestelm n voi jo nyt ostaa valmiiksi asennettuna. Kaupallisia toimittajial ytyy Suomestakin ja meill myyd n satakunta aurinkol mp j rjestelm menee vuosittain tuhatkertainen m r aurinkol mp ovat luotettavia ja tuottavat hyvin l mp . Hinta on meill viel korkea, vaikka se onkin laskenut vuosien voi kuullostaa maallikosta vieraalta ja vaikealta.

3 Aurinkol mp tekniikkaon kuitenkin hyvin ihmisl heist teknologiaa. Ohjeilla ja talonpoikaisj rjell onnistuuoman aurinkoj rjestelm n rakentaminen. Itserakennettuja aurinkol mp j rjestelmi l ytyy Suomestakin pari kymment , mutta It vallasta jo kymmeni tehty aurinkol mp j rjestelm miellet n joskus mustaksi patteriksi talon se ei ole t n p iv n , vaan vuosikymmenen kehityksen kautta siit on muodostunuttekninen tuote. Itserakennettu aurinkoker in on yht hyv kuin kaupallinenaurinkoker in. Usein arkkitehtoonisesti jopa aurinkol mm n itserakentamiselle ovat moninaiset. Er t henkil t pit v trakentelusta, toiset haluavat tehd jotain ymp rist n hyv ksi, joku haluaa sulkea kattilankes omille ty tunneille ei laske hintaa, niin itserakennettu tulee kaupallistaaurinkol mp j rjestelm selv sti halvemmaksi.

4 Jopa niinkin edulliseksi, ett syntyyrahallistakin s st kun oma aurinkol mp korvaa aurinkol mm n itserakentamisen oppaasta syntyi muutama vuosi osallistuivat EU-projektiin, jossa siirrettiin ja muokattiin aurinkol mm nitserakennuskonsepti Suomeen. Projektissa rakennettiin pari prototyyppij rjestelm jakokemukset n ist olivat my nteiset. Selv stikin itserakentaminen olisi er s polkuaurinkol mm lle meill ja Solpros ideoivat yhdess laajalle kohderyhm lle tarkoitetun aurinkol mm nitserakentamisoppaan. Motiva on rahoittanut kirjan tekemisen ja sen painamisen. Solproson vastannut sis ll st ja tietopaketin muista m n tietopaketin tavoitteena on antaa aurinkol mm st ja hieman askartelemisestakiinnostuneelle henkil lle ja rakennusryhmille perusteet rakentaaaurinkol mp j rjestelm.

5 Itserakennusoppaan tavoitteena on tuoda esille keskeisi kysymyksi aurinkol mm n itserakentamisessa. Toivomme, ett tietopaketti edist isiosaltaan aurinkol mm n hy dynt mist , toukokuussa 2000 Heidrun Faninger-LundPeter Lund SOLPROS5 Mit on aurinkol mp ?Aurinkoenergian eri muodotEl m maapallolla perustuu auringon energiaan. Auringon s teilyst ovat per isin kaikkiuusiutuvat energial hteet - tuuli, vesi ja biomassa. Auringonpaiste ylitt maapallon energian tarpeen. Aurinko on iso fuusiopallo, jossa palaa vety jasyntyy energiaa. T t riitt ainakin miljardiksi vuodeksi. Auringon s teily voidaank ytt hyv ksi monella eri aurinkol mmityksess itse rakennuksen tai rakenneosien kauttahy dynnet n auringons teily.

6 S teily tunkeutuu esimerkiksi ikkunan l pi huoneeseenja l mmitt tilaa. L mp varastoituu rakenteisiin ja vapautuu y aikana. Erillist aurinkoker int tai l mm nsiirt mist ei aurinkol mmitysj rjestelm ss auringon s teily muutetaan l mm ksierillisess mustassa aurinkoker imess . Ker imess kierr tett v neste l mpenee jasiiret n putkistossa l mp varaajaan. J rjestelm tarvitsee pumpun jaohjausautomatiikan. Pientaloon riitt 5-10 m2 aurinkoker imi .Itserakennetut aurinkol mp j rjestelm t ovat juuri t llaisia aktiivisia j rjestelmi . Uima-altaiden aurinkol mp j rjestelm t tai ilmakiertoiset aurinkol mpp j rjestelm t ovatmy skin aktiivisia j rjestelmi . Etel -Euroopassa l ytyy termosifonij rjestelmi , jossaaurinkoker imen yl puolella on vesitankki ja vesi kiert ker imisiss painovoimaisestiilman hk j rjestelmiss auringon s teily muutetaan aurinkopaneelissa tasas hk ksija ohjataan akkuun.

7 Akusta otetaan s hk esimerkiksi valoon tai televisioon, jopaj kaappiin. Aurinkos hk on kallista ja tulee kyseeseen l hinn pies hk n tuottamiseenkes m keill . Kes m kkikipaketti koostuu paneelista, akusta, ohjausyksik st ,kaapelista, yms. ja sen voi itse helposti koota ja asentaa. Itse aurinkos hk paneelia ei voiitse rakentaa, vaan se t ytyy aina erikseen ostaa. Suomessa on noin kes m kki pienaurinkos hk ll .Aurinkol mp j rjestelmien markkinatilanneAurinkol mp j rjestelmi on ollut markkinoilla yli 20 vuotta. T n aikana ne ovatkehittyneet luotettaviksi ja hinta on my s alentunut. Vuonna 1998 oli EuroopanUnionissa asennettu l hes 10 milj. m2 aurinkoker imi . Saksa, Kreikka ja It valtavastaavat 3/4 EU:n aurinkol mm n tuotannosta.

8 It vallassa on l hes 2 milj. m26aurinkoker imi (yli aurinkotaloa). Markkinat kasvavat Euroopassa noin 15% Tanska ja Ruotsi ovat aurinkol mm n edell k vij . Tanskassa on l m2 aurinkoker imi ja Ruotsissa m2. Suomessa on alle aurinkol mp j rjestelmi on myyty vuosittain noin 500 esitettyjen lukujenkin valossa aurinkol mp on saavuttanut Euroopassa aurinkol mp j rjestelm t ovat pitk n tuotekehittelyn tulos. Samoinitserakennetut j rjestelm t perustuvat koeteltuihin ratkaisuihin, jotka tekniselt taustaltaan ovat varsin samanlaiset kuin kaupallisissa j rjestelmiss .Aurinkol mp vuonna 2010 Eri maiden suunnitelmat aurinkol mm n kehitt miseksi on haastavat. Euroopan Unionintavoitteena on yli kymmenkertaistaa sen k ytt vuoteen 2010.

9 Saksan tavoitteena on 10milj. m2 (noin 1 milj. j rjestelm ) vastaavana ajanjaksona. Suomessa kauppa- jateollisuusministeri n uusiutuvien energial hteiden edist misohjelmassa vuodelta 1999on tavoitteeksi asetettu m2 aurinkol mp vuoteen 2010 eli kymmenkertaistaasen nykyinen k ytt .7 Itserakennetut aurinkol mp j rjestelm tItserakennustoiminnan historiaaSaksassa, Ruotsissa ja It vallassa itserakennustoiminta on ollut hyvin vajaat puolet kaikesta aurinkol mm st on itserakennettua. Yksin It vallassaaurinkol mp on rakennettu itse l hes taloon. Siell itserakennustoiminta alkoinoin vuonna 1985 ja on auttanut aurinkol mp markkinoiden pohjalta syntyi my s perusta kaupallisille j rjestelmille.

10 T t kautta onsyntynyt alan teollisuutta ja pari tuhatta ty paikkaa. Vasta 1990-luvun puoliv liss kaupalliset aurinkol mp j rjestelm t saivat etusijan markkinoilla j rjestelmienkustannusten pudottua. Viel t n n It vallassa rakennetaan noin m2aurinkoker imi [1000 m ]198419851986198719881989199019911992199 31994199519961997 Aurinkol mp It 1: Vuonna 2000 It vallassa on 2 milj. m2 aurinkoker imi .Suomessa on 1980- ja 1990-luvuilla rakennettu muutamia aurinkol mp j rjestelmi m pohjautuvat usein tekij iden omaan ajatukseen aurinkol mm st . Kev ll 1999 SOLPROS toi Suomeen It vallan itserakennustoiminnan peruskonseptin EuroopanUnionin Thermie aurinkol mm n itserakennusprojektin yhteydess.