Lukijalle - www.omaterveyteni.fi

1 Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyytt hillitsev l - kehoitoa. T m opas k sittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia l kkeit . Niit kutsutaan antikoagulanteiksi ja toteutettavaa hoitoa anti- koagulaatio- eli AK-hoidoksi. Kansanomaisesti puhutaan ve- renohennuksesta, mutta n m l kkeet eiv t varsinaisesti ohen- na verta, vaan v hent v t hyytymien muodostumista. Osa antikoagulanteista annetaan pistoksina ihon alle. Yleens . k ytet n pienimolekyylisi eli lyhytketjuisia hepariineja, syd n- potilailla eniten enoksapariinia (Klexane). Pitk kestoinen AK-hoito toteutetaan yleens tablettil kkeil- l . Suomessa l hes kaikki tablettimuotoinen AK-hoito on pe- rustunut varfariiniin (Marevan ).

2 Vuonna 2011 sen vaihtoeh- doksi ovat osassa k ytt aiheita tulleet dabigatraani (Pradaxa ) ja rivaroksabaani (Xarelto ). Lis uusia l kkeit on luvassa. T ss . oppaassa k sitell n Marevan-hoitoa siihen liittyvien monien erityiskysymysten vuoksi. Toinen verisuonitukoksia ehk isev l keaineryhm ovat ve- rihiutaleiden (trombosyyttien) toimintaa est v t l kkeet. Niist . yleisin on asetyylisalisyylihappo, jota k ytet n laajalti sepel-, aivo- ja muissa valtimotaudeissa. Sen rinnalla tai sijalla k ytet n tie- tyiss tilanteissa klopidogreelia (alkuper inen kauppanimi Plavix). tai sen uudempia vaihtoehtoja. Verihiutaleisiin vaikuttavia l k- keit ei t ss oppaassa k sitell enemp lukuun ottamatta niiden yhteisvaikutuksia.

3 Noin 200 000 suomalaista k ytt Marevan-hoitoa. Sit tar- vitaan, kun potilaalla on lis ntynyt verisuonitukoksen vaara. Hoidon tavoitteena on ehk ist verihyytymien paikallinen kehit- tyminen tai est jo syntyneen hyytym n kasvua ja kulkeutumista muualle elimist n. Veren hyytymisen ja sen eston tasapainon saavuttaminen on hoidossa t rke . Liian pieni l kem r suurentaa verisuonitu- kosten vaaraa, liian suuri l kem r puolestaan lis verenvuo- don vaaraa. Hoitotasapainoa seurataan s nn llisesti verikokein INR-arvon avulla, joka kuvaa veren hyytymiskyky . Monet l kkeet ja luontaistuotteet voimistavat tai heikent v t Marevan-hoidon tehoa elimist ss ja vaikuttavat my s l kkeen annosteluun. Ravinnon K-vitamiinin m r vaikuttaa Marevan- hoidon 2.

4 Tehoon. Terveydentila, ruokavalio ja elintavat voivat vai- kuttaa merkitt v sti veren hyytymiseen, joten n iden muutoksista on aina syyt keskustella hoitohenkil kunnan kanssa. Suomen Syd nliitto ry Sis llys Marevan-hoidon tarkoitus 5. INR-seuranta 6. Ylim r inen INR-mittaus 7. INR-arvon seuranta vierilaitteella 8. Marevan-l kkeen annostelu 9. L kkeiden yhteisvaikutukset 11. Marevan ja luontaistuotteet 14. Marevan-hoito ja ruoka 17. Monipuolisesti ja runsaasti kasviksia 17. Alkoholink ytt 19. Erityistilanteet 21. Toimenpiteet ja leikkaukset 21. Vammat 21. Syd men rytminsiirto 22. Muut sairaudet 22. Raskaus ja imetys 23. Tukos Marevan-hoidosta huolimatta 23. K yt nn n ohjeita 24. Tukoksen ehk isy 24.

5 Hoitosukan tai -hihan k ytt minen 24. Matkustaminen 25. L kekorvaukset 26. Liikunta ja urheilu 26. 3. 4. Marevan-hoidon tarkoitus Marevan on veren hyytymist est v l ke eli antikoagulantti, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoitoa tarvitaan, kun potilaalla on lis ntynyt veri- suonitukoksen vaara. Hoidon tavoitteena on ehk ist verihyytymien kehittymi- nen sek est jo syntyneen hyytym n kasvua ja mahdollista liikkeelle l ht . Veren hyytymist est v l kitys on tilap inen tai pysyv . Veren hyytyminen on monimutkainen tapahtumaketju. K-vitamiini on yksi t m n tapahtumaketjun t rkeimmist s telij ist . Varfariini puolestaan est . K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekij iden muodostumista maksassa.

6 T s- t johtuen veren luontainen kyky hyyty heikkenee Marevan-hoidon aikana. Normaalisti veri hyytyy paikallisesti, kun ihmiselle tulee verenvuotoa aiheut- tava vaurio, kuten haava. Hyytymist on tarpeen est , jos veri hyytyy verisuo- niston sis ll tai syd mess ilman ulkoisia vaurioita. T llainen hyytyminen on ep tarkoituksenmukaista ja vaarallista. Marevan-hoitoa tarvitsevat tavallisesti suuri osa eteisv rin potilaista potilaat, joilla on alaraajojen tai muita syvi laskimotukoksia, keuhkoveritulppa tai n iden tautien suurentunut uusiutumisen vaara osa alaraajojen valtimotukospotilaista osa aivoinfarktin saaneista osa syd ninfarktin saaneista potilaat, joilla on syd men tekol pp (mekaanisen tekol p n asennuksen j lkeen pysyv n , biol p n asennuksen j lkeen 3 kk ellei ole muita syit pitemp n hoitoon).

7 5. osa potilaista, joilla on vaikea syd nsairaus, kuten kardiomyopatia tai vaikea syd men vajaatoiminta ja osa potilaista, joilla on jokin tunnettu tukosalttius. INR-seuranta Marevan-hoito vaatii s nn llist verikokeiden ottamista ja seurantaa. Potilaal- ta mitataan veren hyytymisaikaa eli tromboplastiiniaikaa. Veren hyytymiskyky ilmoitetaan INR-yksikk in . Potilaalle m ritet n yksil llinen tavoitetaso, jossa INR-arvon tulee pysy . Kotihoidossa olevan eteisv rin potilaan ja laskimotukoksen hoidon INR-tavoite- taso on yleens 2,0 3,0. Tekol pp potilaiden tavoitearvo voi olla hieman suu- rempi k ytetyn l p n mallin ja sijainnin mukaan. Jos INR-arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riitt - m t n ja tukosvaara tavallista suurempi.

8 T ll in Marevan-annosta lis t n. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, hoito on liiallista ja verenvuodon vaara on li- s ntynyt. T ll in verenvuotoa voi tulla pienest kin syyst . Vaara on kuitenkin pieni viel INR-tasolla 3,0 4,0, joten malttamattomia annoksen v hennyksi tu- lee n iss tilanteissa v ltt . Hoidon alkuvaiheessa INR-m rityksi tehd n useita kertoja viikossa, jotta sopiva l keannos l ytyy. Kun sopiva Marevan-annos on vakiintunut, INR-m - rityksi tarvitaan harvemmin, yleens kerran kuukaudessa. Mittausten tarve ar- vioidaan aina yksil llisesti ja tarve usein muuttuukin esimerkiksi killisen sairas- tumisen tai muun l kityksen muuttumisen takia. INR-arvon seurantamittaukset on perinteisesti tehty laboratoriossa.

9 Nyky n on luotettavia pikamittareita eli vierilaitteita, jolla INR-arvo voidaan m ritt . hoitajan vastaanotolla ja Marevanin jatkoannos p tt heti. Vierilaitteet sovel- tuvat my s kotisairaanhoitoon tai kotik ytt n niille, jotka pystyv t ja ovat ha- lukkaita opettelemaan mittaustekniikan ja tuloksen tulkinnan. Jokaisella Marevan-hoitoa k ytt v ll tulee olla hoitokortti, johon merki- t n mitatut INR-arvot ja Marevan-annokset tablettien m rin . T m n lis ksi korttiin merkit n k ytetty tablettivahvuus milligrammoina ja seuraavan INR- arvon mittaamisajankohdan p iv m r . Pitk aikaisseurannassa mittaus kan- nattaa ajoittaa muutamaa p iv ennen kuin annosm r ys loppuu. Laborato- riossa on paras k yd muina kuin ruuhka-aikoina.

10 N in v ltet n turha jonotus 6 ja kiire vastausten saamisessa. S nn llisen INR seurannan lis ksi Marevan-hoitoa k ytt vilt tulee tarkis- taa perusverenkuva (B-PVKT) sek maksan ja munuaisten toiminta 1-2 kertaa vuodessa. Jos potilas sairastaa munuaisten tai maksan vajaatoimintaa, k yt ss . on muita veren hyytymiseen vaikuttavia l kkeit tai h nell on riski anemiaan ja trombosyyttien v hyyteen, laboratoriotutkimukset pit tehd useammin. Ylim r inen INR-mittaus Joissakin tapauksissa suositellaan ylim r ist INR-mittausta. Se on tarpeen muun muassa silloin, kun aloitetaan uuden l kkeen, vitamiinin tai ravintoval- misteen k ytt tai lopetetaan vanha. My s elin- ja ruokailutapojen muutokset vaikuttavat varfariinihoidon tasapainoon ja edellytt v t ylim r ist INR-kont- rollia.